Miksi bloggaan?

Sain haasteen Kohti kaunetta-blogin Kiralta, jossa kerrotaan oman blogin tarina. Vapaan perjantain kunniaksi näpyttelin jutun, joka on kurkkaus menneeseen. Tarinan aluksi pitää mennä kymmenen vuoden taakse. Olin ahkera kirjoittelemaan netissä kauneusjutuista, ja löysin samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa saatoin höpöttää kosmetiikasta. Löysin myös tätä kautta nettishoppailun maailman, ja kaikki tuotemerkit, joita ei Suomesta siihen aikaan saanut. Tilasin aivan kaiken kosmetiikan netistä, eikä perus-Lumenet enää säväyttäneet. Kaikki uusi ja tuntematon sai minut kipinöimään innosta.

Samoilla sivuilla pyöri esimerkiksi Karkkipäivä-Sanni ja Ostolakossa-Virve, jotka tulivat netin kautta tutuiksi persooniksi jo ennen heidän blogejaan. Nämä blogit ovat aloittaneet jo vuosia sitten, mutta itselläni tuli tarve purkaa kosmetiikan innostusta blogin kautta vasta paljon myöhemmin. Nettikeskustelut eivät tuntuneet antavan minulle tarpeeksi, ja minulla oli paloa kirjoittaa tuotteista syvemmin kuin parin lauseen verran.

Oli siis syksy 2014, ja idea blogista alkoi kiinnostamaan. Viikko ajatuksen synnystä päätin ostaa kameran, ja aloittaa bloggaamiseen. Olin alussa aivan supertäpinöissäni, ja hyvä jos sain nukuttua, koska sen verran paljon ajatuksia ja innostusta blogiini liittyi. Kameran käyttämistäkin olen tässä pikkuhiljaa oppinut, vaikka nykyäänkin otan aina välillä uudet kuvat, jos lopputulos ei miellytä. Jos jotain kuvaamisesta tiedän, niin se on valo. Hyvä valo/valaistus on kuvaamisen A ja O,  jota ilman en kuvaa.

Blogini meinasi tyssätä heti lähtökuopissaan, koska onnistuin rikkomaan alle kuukauden vanhan kamerani tiputtamalla sen lattialle. Se hetki oli todellakin kuin hidastetusta filmistä, kun kamera vain tippui kädestäni. Toisaalta oli onnea, että kamera oli niin uusi, koska sain hyvän korvauksen vakuutusyhtiöltä ilman mitään ikävähennyksiä.

Blogissani oli aluksi enemmän meikkejä, mutta pikkuhiljaa kiinnostus on siirtynyt luonnonkosmetiikkaan ja ihonhoitoon. Aiemmin en olisi voinut arvatakaan, että tulevaisuudessa ostan mieluummin appelsiinikukkaisen kasvoveden kuin vaikkapa piristävän sävyisen huulipunan. Mutta näin ne mielenkiinnon kohteet muuttuvat, vaikken toki ole meikkejä unohtanut.

Blogini taitekohta oli varmaan se, kun sain ekaa kertaa yhteistyötarjouksen (yläkuvan Crazy Rumors huulivoiteet). Siitä tuli iloinen onnistumisen tunne, koska joku näkee blogini yhteistyön arvoiseksi. Kaupallisuus on osa blogeja, enkä minä sitä mitenkään paheksu, kunhan oma ja aito mielipide tulee tekstistä ilmi. Itse otan testiin vain tuotteita, joista oletan pitäväni ja joiden takana voin seistä.

Kyllästyn helposti, joten olen ylpeä siitä, että olen jatkanut tätä harrastusta näin "pitkään". Bloggaaminen vie todella paljon aikaa, eikä sitä aiemmin ymmärtänytkään täysin. Minulla meni varmaan lähes kaksi tuntia esimerkiksi tähän postaukseen, ja joku voi ihmetellä mihin aika kuluu. Kirjoittaminen vaatii keskittymistä sekä kuvien taustat ja rekvisiitat on keksittävä. Lisäksi toki tuotteet pitää kuvata ja muokata (mutta nämä kuvat olivatkin jo valmiina).

Oli kiva kirjoittaa pieni tiivistelmä siitä miten päädyin bloggaamaan ja vähän taustoja valottamaan sen syitä. En varmaan haasta ketään, koska haasteita kiertää aika usein, mutta kiitän tämän haasteen saamisesta :)